7.

"Juu olin hyväntekeväisyystapahtumassa orpojen muurahaisten auttamiseksi", vastasin teennäisen virallisesti. Luokka opettajan selän takana purskahti nauruun. Opettaja katsoi minua ärtyneenä. "Lapsellista käytöstä, nyt heti omalle paikallesi. Käytöksestäsi on ehdottomasti juteltava luokanvalvojasi Harrin kanssa", hän jupisi ja osoitti karttakepillä paikkaani luokassa. Kävelin rennosti paikalleni ja istahdin raskaasti penkille. "Roosa, mikset sä oo vastannu mun tekstareihin? Mihin sä katosit sieltä Mirandalta?" Kamilla alkoi odotetusti pommittaa. "Huono olo" valehtelin. "Sulla nousee kamalan nopeesti alkoholi päähän", Kamilla puuskahti ja kääntyi toisella puolella olevan Antin puoleen, muuttaen samalla turhautuneen äänensävynsä imeläksi ja räpsytellen pitkiä seppälän tekoripsiään.
   Viimeisellä tunnilla oli liikuntaa, joten päätin lähteä aikaisemmin kotiin. Koululiikunta oli yksi kamalimmista asioista.
   Keittiössä katselin pöydällä olevaa suurta kulhoa joka oli pullollaan päärynöitä ja jääkaappia josta löytyi pari hotdoggia. Hammasta purren vetäisin mukaani pari pääryynää ja jätin hotdogit jääkaapin pimentoon. Kaivoin vihreästä puman laukustani esiin maantiedon kirjan. Pääni sisään syntyi jälleen samanlainen kamppailu kuin keittiössä. Olin kuitenkin juuri onnistunut valitsemaan oikein, joten miksen tekisi sitä uudestaan. Sieppasin pöydältä kynän ja raapustin hieman suttuisella käsialalla "tehtävä 1". Kovin syvään en onnistunut tehtäviin paneutumaan, mutta olin ylpeä siitä että olin tehnyt läksyt ensimmäistä kertaa ajatuksella, enkä vain kirjoittanut jotain aiheeseen liittymätöntä niin että ne näyttäisivät tehdyiltä. Tyytyväisenä vetäisin verkkarit jalkaan ja lähdin kävelemään pitkin metsäpolkua. Tämä päivä meni selävästi hyvin.
   Vieläkään en onnistunut saamaan puoltatuntia täyteen ja illalla katsoessani frendejä mutustin puolet sipsipussista. Mutta koska päivä oli niin onnistunut eikö illalla voi vähän palkita itseään? Sipsit maistuivat ihanalta ulkoilman jälkeen ja rouskitin niitä oikein antaumuksella. Äiti oli kuitenkin jälleen ilmestynyt selkäni taakse. "Taas herkkuja", hän huokaisi ohi kävellessään. Vilkaisin ensin äitiin ja sitten hänen mentyään sipsipussin ravintosisältöön "550 kaloria/100g" olin juuri syönyt niitä varmaan kaksisataa grammaa, eli yli tuhat kaloria. Hätkähdin, se oli puolet siitä mitä saisin syödä. Mitä muuta olin syönyt tänään? Muutaman päärynän, koulussa lihapullia, äidin tekemää lasagnea, jogurtin sekä muutamia paloja paahtoleipää. En ymmärtänyt kaloreista tarpeeksi osatakseni laskea lopputulosta, mutta sipsipussi jäi puoliksi syötynä pöydälle, sillä minulle oli yhtäkkiä tullut huono olo.