5.

Google ei suostunut yhteistyöhön, vaan latoi turhia sivustoja eteeni tonnikaupalla. Yhdeltä löysin kuitenkin painoindeksilaskurin. En ollut koskaan aikaisemmin edes tullut ajatelleeksi laskea painoindeksiäni. Nyt kuitenkin näpyttelin tiedot ruutuun "170cm ja 71,2kg". Ohjelma laski tuloksen sekunnin murto-osassa ja näytölle pamahti "Painoindeksi on 24,6. Normaali paino". Normaalipaino kuulosti ihan hyvältä, mutta tajusin kyllä kuinka lähellä olin ylipainoa, siihen ei olisi matkaa kuin reilu kilo. Tieto oli hetken aikaa ajateltuna aika järkyttävä. Kaivoin esiin punakantisen ruutuvihon ja kirjoitin isolla sen ensimmäiselle sivulle: "TAVOITE: joka päivä puolen tunnin lenkki ja vartti lihaskuntoa. Ei karkkia, sipsejä, leivoksia ja limuja". Kirjoitin myös tavoitepainoja allekkain 65 kiloon asti. Raksisin niitä sitten yli kun saavuttaisin ne. Jos söisin joka päivä 5 kertaa ravintosuositusten mukaan laihtuisin varmasti.
   Tiirailin taskulampun kanssa pölyisessä kellarissa. Tänne äiti oli vienyt vuosi sitten ostamansa vaa`an, jonka oli ostanut laihdutuksesta innostuneena. Dietti oli kuitenkin päättynyt kuukaudessa ja suklaa oli voittanut. Muutaman mustelman ja naarmun jälkeen löysin etsimäni pahvilaatikoiden alta. Kannoin puntarin tyytyväisenä huoneeseeni ja työnsin sängyn alle. Olin lukenut laihdutuspalstalta, että paino kannatti ottaa aamulla. Nyt siis enää verkkarit jalkaan ja lenkille. Rumat siniset verkkarit eivät sopineet minulle lainkaan ja näyttivät kummalliselta päälläni, sillä tyylini oli ennemminkin hame ja farkku painotteinen, mitä tiukempi sen parempi. Tosin tällä hetkellä tiukat mustat nahkahousut olivat viimeinen asia joka imartelisi suurehkoja jalkojani. Pitäisi karistaa pari kiloa, niin eiköhän sitten olisi paljon parempi.
   Lähdin kävelemään reippaaseen tahtiin pitkin pihasta lähtevää metsäpolkua. Juokseminen ei oikein luonnistunut ja käveleminenkin alkoi sattua jalkoihin aika pian, joten käännyn taaksepäin. Puuskutin kiivaasti. Kuntoni oli selvästi päässyt ikävästi huononemaan.
  Istahdin väsähtäneenä sohvalle ja vilkaisin kelloa, olin ollut lenkillä kaksikymmentä minuuttia. Se oli ihan tarpeeksi lähellä puolta tuntia. Lihaskunto ei tänä iltana innostanut vaan kasasin lautaselle muutaman paahtoleivän ja vanukkaan. Ulkoilusta tulee kamala nälkä.