"Maanantai, viikon kamalin päivä", ajattelin haukotellen sängynpohjalla tuskastuneesti. Herätyskellon torkku hälytti jo kolmatta kertaa, tiesin myöhästyväni koulusta. Mulkoilin herätyskelloa kulmieni alta, mutta se ei luovuttanut. Huokaisin raskaasti ja lähdin tömistelemään alakertaan, kello jääköön metelöimään huoneeseeni, kyllä se kohta hyytyisi.
Tutkin jääkaapin sisältöä, hyi ei mitään ruisleipää, eikä jogurttia, eikä varsinkaan omenoita! Siirryin pakastimen puolelle ja kauhaisin pari pasteijaa sekä jäätelön. Kiellettyjen ruokien listassa ei lukenut muistaakseni jäätelöä, ja eihän pasteijat ole leivoksia. Säikähdin kun kuulin rökäisyn takaani ja käännähdin nopeasti ympäri. "Kuules nuori neiti, tuo ei ole mikään aamupala", äidin ääni sanoi. "Mä jätän sitten aamupalan väliin ja syön nää", letkautin. Äiti pudisteli huokaisten päätään ja nappasi epäsoveliaan aamiasen käsistäni. "Sä olet viime aikoina Roosa vähän paisunut, sun pitäisi alkaa katsoa vähän mitä suuhusi laitat", äiti selitti ja ojensi pöydällä olevasta hedelmäkorista minulle päärynän. "Tämä on parempi vaihtoehto, helppo tapa karsia kaloreita", äiti hymyili itseensä tyytyväisenä ja lähti vessaan ehostamaan kasvojaan puuterihuiskun turvin.
Astelin kouluun tuntia myöhässä ja mutustelin vihreää päärynää, se oli jo toinen tänään. Päärynä oli yllättävän hyvän makuinen, enkä edes muistanut milloin olisin viimeksi syönyt mitään vihreää, ellei hedelmäkarkkeja laskettu. Viimeisen puraisun kohdalla muistui mieleen äidin maininta kaloreista, koulussakin oli joskus terveystiedossa puhuttu niistä, mutta aihe ei ollut kiinnostanut minua. Itseasissa mikään aihe koulussa ei kiinnostanut, mutta matematiikassa olin luonnostaan hyvä. En edes tiennyt miksi se tarttui päähän niin helposti, vaikken ollut kertaakaan mitään opetellut, enkä pahemmin tunnillakaan kuunnellut. Nyt minun oli siis pinnisteltävä muistiani, mitä opettaja olikaan kaloreista silloin joskus sanonut. Mitään ei kuitenkaan tullut mieleeni, joten kaivoin terveydentiedon kirjan laukkuni pohjalta. Osa sen sivuista oli hieman revennyt, huonon kohteluni takia, mutta kyllä sanoista sai kuitenkin selvää. Pitkän sisällysluettelon kahlailun jälkeen päädyin oikealle sivulle. "Kilokalori, eli yleisesti kalori on energian yksikkö. Kaloreita ihminen saa ruuasta". Selailin rivejä silmilläni ja minulle paljastui että nainen tarvitsi 2000 kaloria päivän aikana. Kirjan tiedot olivat kuitenkin vähän liian tieteellisiä makuuni joten sulloin sen epämääräisesti takaisin sinne mistä sen olin ottanutkin, huomaten päässeeni jo koulun eteen. Yhdestä ikkunasta näkyi meneillään oleva tunti ja muutama oppilas vilkuili minua. Astelin ovet paukkuen sisään ja otin suunnan kohti maantiedon luokkaa. Koputin ovea raskaasti pari kertaa. Opettaja asteli kohti ovea ja avasi sen reippaasti. "Roosa, taas myöhässä, toivottavasti sinulla on hyvä syy!"
Olen jäänyt koukkuun tähän! Sä kirjoitat ihan hirmuhirmu hyvin :)
VastaaPoistaKiitos kamalasti<3!
PoistaAnteeksi tää on varmaan todella ärsyttävä kysymys, mutta milloin jatkoa? Kirjoitat todella hyvin ja tähän tarinaan todellakin jää koukkuun.(: Ja onko sinulla netissä muita tarinoita?
VastaaPoista(:
Jatkan varmaan tänä yönä, jotenkin yöllä saa parhaiten keskityttyä :D.
Poista